Mökkielosta, suomalaisesta luontosuhteesta, politiikasta (ällöä!) ja salaateista. Kyllä vaan, kaikista näistä sekä tietysti linnuista. Tietysti aina myös vähän linnuista.
Aloin lukea kirjoitustasi rauhoittuakseni unille vauhdikkaan päivän jälkeen. Lähdin kepeästi seuraasi mökille (hirveä houkutus kysyä, missä se tarkalleen on, koska olen rakastunut airbnb -majoittumisiin!) ja kuljin sen pihamaalla hyönteisten surina korvissani.
Reseptit saivat minut nälkäiseksi 🫣, vaikkei oikeasti ole nälkä; luonnonsuojelu aiheena on kipeän rakas.
Palaan huomenna aamukahvilla tekstin pariin uudelleen, siinä oli niin paljon helmiä, että haluan tallentaa ne aivokuorta syvemmälle lähempää tarkastelua varten.
Kiitos niin ihanasta kommentista, luin sen myös eilen juuri ennen nukkumaanmenoa, ja huomasin, miten se jäi ihanasti ajatuttamaan! Voin mielelläni vinkata tästä mökistä vaikka viestillä; olimme paikassa ensimmäiset majoittujat, ja minulla on pelkkää hyvää sanottavana sekä mökistä että majoittajasta <3
Ja salaatit... tekee mieli ryhtyä taas vähintään Jennifer Aniston -salaatin tekoon, ja huomiseksi olinkin jo joka tapauksessa luvannut valmistaa kesäjuhliin linssi-perunasalaattia. Sopivan kevyt (!) aihe painavamman (ja itsellenikin kipeän rakkaan) luonnonsuojeluaiheen väliin. Luonnonsuojelusta kirjoitan taatusti jatkossakin, työstän sitä niin paljon ajatuksissani (ja toki teoissakin), että pakko se on jollain keinoin ulos saada.
Kiitos siis vielä kerran ihanasta kommentista; ehkä parasta, mitä kirjoittajalle on sanoa, on nimenomaan tämä "Kiitos, että kirjoitat". Se tuntuu todella tärkeältä!
Voi kiitos paljon! Kylläpä lämmitti tämä kommenttisi <3 Itsekin olen alustalla vielä kovin uusi, ja olen ollut todella positiivisesti yllättynyt, miten paljon täältä löytyy suomeksikin jo inspiroivaa luettavaa... ja mitä ihanimpia lukijoita myös. Kiitos siis.
Mun takille tipahti juhannuksen jälkeisenä sunnuntaina MIKÄS MUU KUIN JUHANNUSKUORIAINEN!!! Tämä mökkitunnelma tuntuu kovin tutulta, sillä kälyn eräkämpällä on viihdytty viikko ja juhannus jos toinenkin. Ilman sähköä ja juoksevaa vettä pääsee kanssakäymiseen luonnon kanssa. 😍
JUHANNUSKUORIAINEN! Siis en kestä! Ei nimi kuoriaista pahenna 😍 Ja on kyllä todettava, että tuolla mökillä oli sähkötkin jopa, eli ihan asketismiin emme yltäneet, mutta ihanasti todellakin pääsee kanssakäymisiin luonnon kanssa, mitä vähemmän on kaikenlaisia nykyajan hömpötyksiä 😁
Pääsin tunnelmasta kiinni niin, että tuntuu kuin olisin itsekin ollut siellä kukkien ja heinien katveessa tai loikoillut riippukeinussa katsellen pilviä 🤗 osaat kuvailla tilanteet niin ihanan elävästi ☺️
Aloin lukea kirjoitustasi rauhoittuakseni unille vauhdikkaan päivän jälkeen. Lähdin kepeästi seuraasi mökille (hirveä houkutus kysyä, missä se tarkalleen on, koska olen rakastunut airbnb -majoittumisiin!) ja kuljin sen pihamaalla hyönteisten surina korvissani.
Reseptit saivat minut nälkäiseksi 🫣, vaikkei oikeasti ole nälkä; luonnonsuojelu aiheena on kipeän rakas.
Palaan huomenna aamukahvilla tekstin pariin uudelleen, siinä oli niin paljon helmiä, että haluan tallentaa ne aivokuorta syvemmälle lähempää tarkastelua varten.
Kiitos, että kirjoitat!🤗😍
Kiitos niin ihanasta kommentista, luin sen myös eilen juuri ennen nukkumaanmenoa, ja huomasin, miten se jäi ihanasti ajatuttamaan! Voin mielelläni vinkata tästä mökistä vaikka viestillä; olimme paikassa ensimmäiset majoittujat, ja minulla on pelkkää hyvää sanottavana sekä mökistä että majoittajasta <3
Ja salaatit... tekee mieli ryhtyä taas vähintään Jennifer Aniston -salaatin tekoon, ja huomiseksi olinkin jo joka tapauksessa luvannut valmistaa kesäjuhliin linssi-perunasalaattia. Sopivan kevyt (!) aihe painavamman (ja itsellenikin kipeän rakkaan) luonnonsuojeluaiheen väliin. Luonnonsuojelusta kirjoitan taatusti jatkossakin, työstän sitä niin paljon ajatuksissani (ja toki teoissakin), että pakko se on jollain keinoin ulos saada.
Kiitos siis vielä kerran ihanasta kommentista; ehkä parasta, mitä kirjoittajalle on sanoa, on nimenomaan tämä "Kiitos, että kirjoitat". Se tuntuu todella tärkeältä!
Oi kuinka herkullisen rikasta kerrontaa vanhan kivimuurin kainaloon käpertyneestä mökistä alkaen 😍
Olen uusi tällä alustalla, mutta onneksi Substack ehdottelee näitä helmiä oma-alotteisesti. Jään seuraamaan tarinoita!
Voi kiitos paljon! Kylläpä lämmitti tämä kommenttisi <3 Itsekin olen alustalla vielä kovin uusi, ja olen ollut todella positiivisesti yllättynyt, miten paljon täältä löytyy suomeksikin jo inspiroivaa luettavaa... ja mitä ihanimpia lukijoita myös. Kiitos siis.
Mun takille tipahti juhannuksen jälkeisenä sunnuntaina MIKÄS MUU KUIN JUHANNUSKUORIAINEN!!! Tämä mökkitunnelma tuntuu kovin tutulta, sillä kälyn eräkämpällä on viihdytty viikko ja juhannus jos toinenkin. Ilman sähköä ja juoksevaa vettä pääsee kanssakäymiseen luonnon kanssa. 😍
JUHANNUSKUORIAINEN! Siis en kestä! Ei nimi kuoriaista pahenna 😍 Ja on kyllä todettava, että tuolla mökillä oli sähkötkin jopa, eli ihan asketismiin emme yltäneet, mutta ihanasti todellakin pääsee kanssakäymisiin luonnon kanssa, mitä vähemmän on kaikenlaisia nykyajan hömpötyksiä 😁
Pääsin tunnelmasta kiinni niin, että tuntuu kuin olisin itsekin ollut siellä kukkien ja heinien katveessa tai loikoillut riippukeinussa katsellen pilviä 🤗 osaat kuvailla tilanteet niin ihanan elävästi ☺️
Oi että kiitos, ihana <3 Se onkin yksi tavoitteistani kirjoittajana, temmata lukija mukaansa, upottaa tarinaan tai tunnelmaan :)