Ajattelen, että juuri tän tyyppinen kirjallisuus on hitsin tärkeää! Kaunokirjallisuus antaa mahiksen sellaiselle kerronnalle, mihin tieteellinen teksti ei taivu. Ihmisten (kuvitteelistenkin) tarinat herättävät eloon sen, mitä tutkijat kertovat. Kaunokirjallisuus tuo samaistumispintaa ja herättää tunteita. Että hei, tämä pölyttäjäkato onkin näin tärkeä juttu ja koskettaa myös mua. Nää on parhaimmillaan sysäyksiä omalle toimijuudelle kriisien ratkaisussa🍀
Kyllä! Parhaimmillaan kaunokirjallisuus tosiaan sysää kohti aktiivista toimijuutta, ja tulee ajateltua itselleen vaikka vähän vieraampia asioita uudesta, ehkä samaistuttavasta näkökulmasta käsin. Tulee niin monta romaania mieleen, joiden äärellä itsekin olen kyynelehtinyt ja suuttunutkin. Tietoa meillä on, se kaipaa rinnalleen ne suuret tunteet ja sen vähän kivuliaan epämukavuusalueelle lipumisen, joita kirjallisuus ja taide mahdollistavat. Kiitos tästä! ♡
Yksi syy (ei suinkaan ainoa, mutta tässä kontekstissa relevantti) miksi me minusta tarvitaan taidetta ja kirjallisuutta, on potentiaalien tarkastelu. Mitä voisi olla? Mitä muuta voisi olla? Utopia tai dystopia, harvoin asiat tapahtuu just niinkuin me kuvitellaan, mutta kyse onkin leveällä pensselillä maalaamisesta. Onko tässä potentiaali, johon haluaa tarttua? Tai sen vastakohta? Mitä jos?
Kyllä! Ajattelen, että taiteilijat kautta aikain ovat olleet visionäärejä, jotka ovat toki aikansa kasvatteja mutta jotka ovat samalla laajentaneet käsityksiä ja luoneet (mahdollisia) todellisuuksia ja tulevaisuuksia. Ja tässä (ekokriisin) kontekstissa tällainen potentiaalin tarkastelu, maalaaminen lavealla pensselillä (ihana kielikuva muuten!) on musta aivan käsittämättömän arvokasta. Mulla on tulossa teksti vielä (yllätys) lähemmin nimenomaan tästä taiteen merkityksestä ajassamme, ja erilaisten näkökulmien pohdinta on ihan supermielenkiintoista! :D Kiitos tästä!
Mehiläisten historia löytyi kirjaston scifi-hyllystä, ilmankos en ole siihen vahingossakaan törmännyt. Mutta nyt se lähti mukaan hiihtoloman lukemiseksi.
Eikä! Ihan huippua, toivottavasti tykkäät! Ja täytyy sanoa, että scifi on kyllä mullekin yleensä se viimeinen hylly, mitä tulee katseltua (never), mutta pari kertaa olen nyt viime aikoina miettinyt, että pitäisikö Ray Bradburyn Fahrenheit 451 lukea jo ihan yleissivistyksen vuoksi. Jää nähtäväksi. Lukuiloa! 👀
Kiitos hyvin kirjoitetusta kirja-arviosta. Olen lukenut kaikki muut paitsi tämän viimeisen. Minulta oli mennyt ohi sen ilmestyminen, joten kiitos tiedosta.
Ajattelen, että juuri tän tyyppinen kirjallisuus on hitsin tärkeää! Kaunokirjallisuus antaa mahiksen sellaiselle kerronnalle, mihin tieteellinen teksti ei taivu. Ihmisten (kuvitteelistenkin) tarinat herättävät eloon sen, mitä tutkijat kertovat. Kaunokirjallisuus tuo samaistumispintaa ja herättää tunteita. Että hei, tämä pölyttäjäkato onkin näin tärkeä juttu ja koskettaa myös mua. Nää on parhaimmillaan sysäyksiä omalle toimijuudelle kriisien ratkaisussa🍀
Kyllä! Parhaimmillaan kaunokirjallisuus tosiaan sysää kohti aktiivista toimijuutta, ja tulee ajateltua itselleen vaikka vähän vieraampia asioita uudesta, ehkä samaistuttavasta näkökulmasta käsin. Tulee niin monta romaania mieleen, joiden äärellä itsekin olen kyynelehtinyt ja suuttunutkin. Tietoa meillä on, se kaipaa rinnalleen ne suuret tunteet ja sen vähän kivuliaan epämukavuusalueelle lipumisen, joita kirjallisuus ja taide mahdollistavat. Kiitos tästä! ♡
Yksi syy (ei suinkaan ainoa, mutta tässä kontekstissa relevantti) miksi me minusta tarvitaan taidetta ja kirjallisuutta, on potentiaalien tarkastelu. Mitä voisi olla? Mitä muuta voisi olla? Utopia tai dystopia, harvoin asiat tapahtuu just niinkuin me kuvitellaan, mutta kyse onkin leveällä pensselillä maalaamisesta. Onko tässä potentiaali, johon haluaa tarttua? Tai sen vastakohta? Mitä jos?
Kyllä! Ajattelen, että taiteilijat kautta aikain ovat olleet visionäärejä, jotka ovat toki aikansa kasvatteja mutta jotka ovat samalla laajentaneet käsityksiä ja luoneet (mahdollisia) todellisuuksia ja tulevaisuuksia. Ja tässä (ekokriisin) kontekstissa tällainen potentiaalin tarkastelu, maalaaminen lavealla pensselillä (ihana kielikuva muuten!) on musta aivan käsittämättömän arvokasta. Mulla on tulossa teksti vielä (yllätys) lähemmin nimenomaan tästä taiteen merkityksestä ajassamme, ja erilaisten näkökulmien pohdinta on ihan supermielenkiintoista! :D Kiitos tästä!
Mahtavaa, se on tosi kiintoisaa! Innolla jään (taas kerran) oottamaan!
Ihanaa, ihana kuulla, oot ihana! ♡
Kiitos, niin sinäkin! 🤎
Mehiläisten historia löytyi kirjaston scifi-hyllystä, ilmankos en ole siihen vahingossakaan törmännyt. Mutta nyt se lähti mukaan hiihtoloman lukemiseksi.
Eikä! Ihan huippua, toivottavasti tykkäät! Ja täytyy sanoa, että scifi on kyllä mullekin yleensä se viimeinen hylly, mitä tulee katseltua (never), mutta pari kertaa olen nyt viime aikoina miettinyt, että pitäisikö Ray Bradburyn Fahrenheit 451 lukea jo ihan yleissivistyksen vuoksi. Jää nähtäväksi. Lukuiloa! 👀
Kiitos hyvin kirjoitetusta kirja-arviosta. Olen lukenut kaikki muut paitsi tämän viimeisen. Minulta oli mennyt ohi sen ilmestyminen, joten kiitos tiedosta.
Oi että kiitos paljon, ja kiva kuulla, että tekstistä oli iloa! Lukuiloa myös nelikon viimeisen romaanin parissa! ♡